Nuoret mukana ideoimassa Hertsin tiloja ja toimintoja
Mitä jos uudessa Hertsissä nuoret laittaisivat ruokaa kauppojen hävikistä ja treenaisivat kuntosalilla? Monenlaisia ajatuksia on pyöritelty, sillä Herttoniemen nuorisotilat muuttavat Hertsiin palvelukeskuksen avautuessa keväällä 2020. Nyt käynnissä on suunnitteluprosessi, jossa nuoret osallistuvat päätöksentekoon kertomalla minkälaisia vapaa-ajan palveluja alueelle haluavat ja mitä haluavat uudessa nuorisotilassa tehdä.
Uusi tila tulee olemaan kirjaston yhteydessä, mikä sekä innostaa että jännittää niin nuorisotilan työntekijöitä kuin nuoriakin. Toiminnanjohtaja Sari Granö uskoo, että keskeinen sijainti tuo nuorisotalolle uusia käyttäjiä, sillä tiloihin on jatkossa helppo piipahtaa tutustumaan tai sopia vaikka treffit kaverin kanssa.
– Uusien kävijöiden tavoittaminen on yksi keskeinen tavoite muutokselle, Granö toteaa.
Kahden erillisen nuorisotilan sijasta nuorten toiminta keskittyy jatkossa Hertsiin. Uudet tilat tulevat eroamaan vanhoista monella tapaa
– Metroradan varressa on mahdollisuus erottua. Esimerkiksi kulttuuri- ja taidetoimintoihin voi tulla monipuolisemmin lisää osallistujia, kun on helpompi saapua paikalle, hän pohtii.
Liikuntasali tulee olemaan uudessa tilassa aikaisempaa pienempi, mitä Granö hieman harmittelee, mutta tärkeintä on, että sali kuitenkin saadaan, sillä liikuntasalissa järjestettävä toiminta on suosittua.
Nuoret mukana suunnittelussa
Nuorisotilaa suunnitellessa on pidetty jo kaksi työpajaa. Ensimmäisessä, asukkaiden ja nuorten yhteisessä tapaamisessa nousi esiin tarve erilliselle viihde- ja pelihuoneelle ja muillekin erillistiloille. Paikallisten nuorten ja aikuisten tarpeita peilattiin, ja niistä löytyi yhteisiäkin mahdollisuuksia.
Toisessa työpajassa sisustussuunnittelutoimisto ja nuoret pohtivat tulevan tilan tunnelmaa. Tuolloin nuoret olivat huolissaan siitä, saavatko kirjaston asiakkaat asioida rauhassa ja toisaalta nuoret olla nuoria, kun tilat yhdistyvät.
– Jotkut aikuiset saattavat vieroksua nuorten kokoontumista ja heistä lähtevää ääntä. On kuitenkin tärkeää, että nuorilla on paikkoja, joissa he voivat kokoontua ja olla vapaasti, Granö muistuttaa.
Tärkeintä Granön mielestä on, että Hertsin nuorisotilan toiminta tullaan suunnittelemaan osallistavalla otteella. RuutiBudjetti on kaupungin nuorisopalvelujen osallistava prosessi, jossa kerätään alueen nuorilta ensin heidän kokemuksiaan siitä, mitä palveluita alueelta puuttuu ja miten viihtyisyyttä voisi parantaa. Tämän jälkeen nuoret ideoivat pienemmissä ryhmissä tietojen pohjalta toimintaa ja toimenpiteitä. Lopuksi alueen nuoret äänestävät ideoista, ja suosituimmat toteutetaan. Valmista saadaan marraskuun puolivälissä.
– Jaamme nuorille ihan konkreettista päätösvaltaa, miten rahoja ja kaupungin resursseja käytetään!
Ideoita yhteistyöhön
Yhteistyöideoita syntyy, jo palvelukeskuksen yrittäjiäkin ajatellen.
– Ekologiset arvot ovat meillä tärkeitä. Tällä hetkellä saamme hävikkiruokaa paikallisilta kaupoilta, ja kokkailemme yhdessä nuorten kanssa melkein päivittäin. Prisman läheisyys voisi tuoda tähän jotain uutta, ehkä yhteistä aiheeseen liittyvää ympäristökasvatusta, Granö ideoi.
Lisäksi nuoret ovat itse jo RuutiBudjetissa tehneet aloitteen nuorten omasta kuntosalista, koska monilla ei ole varaa kuntosalilla käymiseen.
– Yritysyhteistyö kuntosaliyrittäjien kanssa voisikin olla kiinnostavaa!
Granö toivoo, että mahdollisimman moni nuori löytäisi nuorisotilojen toiminnan pariin uudessa Hertsissä. Toimintoja kehitetään edelleen yhdessä nuorten kanssa nuorisotilan auettuakin ja kaikki ovat tervetulleita tekemään nuorten näköistä tilaa.