Hertsin kirjastoon tulee satukattila – kansalaisten omassa tilassa lapset ja aikuiset toimivat yhdessä

Lähipalvelukeskus Hertsissä kirjasto ja nuorisotoimi yhdistävät voimansa. Näin tilasta tulee kaikkien asukkaiden oma. Tiesitkö, että kuka vain voi pistää pystyyn vaikka lukupiirin lähikirjastossaan?

Kirjastonjohtaja Anne Mankin mukaan tulossa on räväkkä ja moderni kaupunkitila. Kirjaston salissa saa lukea rauhassa ja istumapaikkoja löytyy runsaasti, mutta tiloja on myös käytännössä oppimiseen.

Lastenosastosta Mankki on erityisen mielissään.

– Meille on tulossa tosi hauska lastenosasto!

Suunnittelutoimistolta pyydettiin nonsenseä suomalaisen runoilijan Kirsi Kunnaksen hengessä. Nonsense tarkoittaa hölynpölyä, kirjallisuudessa sillä viitataan leikkisään järjettömyyteen. Suunnittelun pohjalle valikoitui Kunnaksen runo “Kattila ja perunat”:

Oi olen aivan höyrypäinen,
ihan kiehun ja sihisen
kuin sähikäinen,
sanoi kattila
ja nosti hattua
pshiih

ihan kiehun ja kihisen
ja puhisen, pihisen
syljen, sihisen
sähisen, kähisen
ja kiukusta rähisen,
sanoi kattila
ja nosti hattua
pshiih

Voi tätä hoppua hoppua hoppua
huusivat perunat, voi tätä hoppua
ei tule loppua loppua loppua
polkata täytyy polkkaa, polkata polkkaa
kiireistä aikaa, tulta on kengissä
laukata täytyy laukkaa, laukata laukkaa
ei ole tolkkua millään, ei ole tolkun tolkkua
kolkata täytyy kolkkaa, kolkata kolkkaa
hyvä jos pysymme hengissä, hengissä, hengissä
voi tätä hoppua hoppua hoppua
ei tule loppua.

– Tämän ajatuksen innoittamana lastenosasto tulee olemaan vähän kuin kattila: sinne tulee pyöreä, madallettu kattilan muotoinen syvennys ja tilan katto on kuin kansi, Mankki kertoo.

Herttoniemen kirjasto toimii nykyään Kettutiellä, mutta siirtyy ensi vuonna Hertsiin.
Herttoniemen kirjasto toimii nykyään Kettutiellä, mutta siirtyy ensi vuonna Hertsiin.

Tehokasta yhteiseloa

Mankkia ei myöskään epäilytä se, että nuorisotoimen ja kirjaston toiminta yhdistetään saman katon alle. Hänen mielestään se ennemmin takaa sen, että tilat tulevat tehokkaampaan käyttöön. Henkilökunnan toimiessa samoissa työtiloissa yhteistyö onnistuu vielä entistä helpommin, kun ideat lentelevät spontaanisti ilman erillisiä tapaamisia.

Hänellä on kokemusta palveluiden yhdistämisestä Laajasalossa, missä hän johtaa kirjastoa tällä hetkellä. Siellä kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyö on toiminut hyvin.

Myös kirjaston aineisto – eli itse kirjat – halutaan tuoda hyvin esille.

– Se on kuitenkin kirjaston tärkeimpiä tehtäviä, tarjota mahdollisuuksia lukemiseen ja lisätä tasa-arvoa tarjoamalla aineistoja, joita kaikki eivät välttämättä pysty ostamaan. Tietokoneitakin tulee asiakkaiden käyttöön, Mankki kertoo.

Kuka vain voi laittaa pystyyn lukupiirin

Mankki korostaa, että kirjasto on julkinen tila ja tarkoitettu kansalaisille. Kuka tahansa voi halutessaan järjestää siellä toimintaa. Tekemistä ei erikseen lähdetä rajaamaan, mutta jos suosio yllättää, voivat kirjastoon parhaiten sopivat aihepiirit olla etusijalla.

Mitä sitten kannattaa lukea, jos haluaa sivistyä tehokkaasti?

Sitäkään Mankki ei halua rajata, vaan korostaa, että kaikki lukeminen on hyväksi, lukee sitten tekstiviestejä tai klassikkokirjallisuutta.

Lukeminen on hänen mielestään tärkeä kansalaistaito, joka lisää hyvinvointia yhteiskunnassa. Siitä on hyötyä kaikille.

Lukemisen kanssa kamppailevillekin löytyy apua. Jos taito on ruosteessa tai ei ole koskaan oikein oppinut tarttumaan kirjaan, kirjaston ammattilaiset auttavat kyllä alkuun.

– Meiltä löytyy asiantuntemusta innostaa asiakkaita lukemisen pariin. Aina saa tulla kysymään lukuvinkkejä!

< TAKAISIN